Kesä ja hih.

En osaa pelata biitsiä ja vähänkö hävetti eilen koulun liikuntapäivässä kun en osannut ja ihana liikunnanopettajamme käski miun sitten pelaamaan. No mutta, ei mahda mitään. Se opettaja on ihan oikeasti kiva, eikä sarkastisesti kuten ehkä fiksuimmat osasivat ajatella. Kirjoitusprojektini seisovat koska on koko ajan kiire tai väsyttää tai ei inspiroi ja sama koskee ihan kaikkea muutakin. Tänään piti lukea biologiaa, mutten saanut koko aluetta luettua ja alkuviikosta olisi testi. Jotenkin loistavaa taas. Torstaina ehkä olikin, ainakin kaupungissa meni puolille öin ja seura oli hienoa. Arvostan, että nekin ehkä jaksoivat minua ainakin vähän, toivottavasti jaksavat vastakin ja toivottavasti joskus taas pidetään jotkut illanistujaiset. En tykkää viikonlopuista, joina lagailla yksin kotona tai porukoiden luona, istua neljään asti koneella kun selkä on jo vainaa ja kuunnella vesisadetta pimeissä pirteissä tuolilla keikkuen kun ihmisiä ei ole ja kaikki elämä on jossakin muualla.

Oon ehkä vähän ihmisriippuvainen, mutta ihmiset ottakoon sen kohteliaisuutena. Oon yleensä nimittäin ihmisistä enemmänkin ahdistuva, tai ainakin oon ennen ollut. Nykyään tyypit ovat paremminkin elinehto ja jos pitää viettää neljäsosa vuotta näkemättä niitä, on siinä kestämistä. Ainakin jos ei ole mitään muuta sijaistoimintaa, johon energiansa purkaa. Kuten joku sanoikin, ylirentouduin kesällä ja se meni vähän niin kuin ohi huomaamatta. Tai siis huomasihan sen koska se oli nälkävuoden pituinen, mutta se oli sellainen elämätön jakso.

 Mutta takaisin asiaan ja elämään. Ensiviikolla on kai jotain ja viime viikolla oli ainakin se torstai. Haluan elokuviin ja haluan antaa ihmisille lahjoja, muttei minulla ole rahaa eikä inspiraatiota eikä syytä. En ymmärrä mitä ostan niille (tai teen) synttärilahjaksi sitten kun niillä sellaisia on, kun en tiedä yhtään mitä ne tarvitsevat. Le gasp. Kaikkea se minäkin stressaan. Näin hauskoja unia taas muuten, mutten muista mitä niissä tapahtui. Muistan vaan henkilöt.

Kuvassa Alastor Emil Benjami Zaphod Fender eli tuttavallisemmin Osku. Äitin kissa, joka sentään nautti kesästä ja paljon.