Olen monesti kävellyt näitä teitä.
Ne muistelevat kanssani ja miettivät
mitä oli vai oliko mitään ennen kuin oli meitä.
Olen haistanut puron hukkuvan hiekkaan.
Kuullut miten syksy tulee,
nähnyt miten mies nukkuu miekkaan.
Siellä mistä tulen syksy on aina.
On aina sopivan lämmintä ja kosteaa.
Siitä kasvit pitävät, mutta se on vain laina.
Siellä mistä tulen on ikuinen velka.
Aluskasvillisuus meitä isännöi ja
joka ilta kuuntelen kun luottoa peritään.
No comments:
Post a Comment