Äidinkielen tekstitaidon preli on sitten takana päin. Koulupäiviä on jäljellä koeviikon lisäksi kymmenkunta ja koulumotivaatio alkaa olla miinuksen puolella ja pahasti, mutta eteenpäin rämmitään. Ei ole enää monta aamua ja Lontooseenkin on vain neljä kuukautta. Töihin pitäis koittaa hakea, mutta tällä motivaatiotasolla sekin on tervanjuontia siinä missä melkein kaikki muukin. Tänään vois käydä toki kaupungissa kun järkällä oli joku systeemi ja no, tällä rahatilanteella mulla ei kyllä oikeestaan oo asiaa minnekään. Miralle pitäis maksaa velat, mutta olettaen että se tulee Hennalle, maksan siellä käteisellä. Håh. Tekee jumalattomasti mieli suklaata ja haluttaa myös piirtää.
Tein ratkaisun kaksikielisyysongelman kanssa ja päätin että kirjoitan millä kielellä huvittaa, kumminkin niin että sekä suomenkieliset että englannista enemmän välittävät ihmiset saavat silmänpohjansa polteltua tekstieni kanssa, painottamatta kumpaakaan toista enempää. Kääntäminen on kumminkin aina vittumaista hommaa, eikä sitä kehtaa ruveta tekemään kunnolla kumminkaan, varsinkin jos on niin kuin minä. Mää nimittäin oon mahdollisimman huono asiastatehden kääntämään mitään kun ymmärrän kaiken suoraan enkä käännä kielestä toiseen sillai this is a cat tämä on kissa -henkisesti.
Kuuntelen In der Palästraa ja ihmettelen miten Edenillä on niin hieno musiikkimaku. Kohta käyn kaupassa.
No comments:
Post a Comment